torstai 28. helmikuuta 2013

Rv 20

Hittovie että väsyttää !!

Tänään oli poikkeuksellinen työpäivä ja menin sitten noin puolisen tuntia aikasemmin jo töihin kuin tavallisesti. Ihan kivaa vaihtelua oli siihen aikaan aamusta olla menossa, varsinkin kun tiesi että sitte pääsee iltapäivästä aikasemmin kotiin, eli hyvin voi palkkapäivän kunniaksi käydä shoppailemassa vähän mammavaatteita vihdoinkin.

Noh, puolessa välissä päivää sitten kuulenkin että toisella vakkarilla muita hommia iltapäivä, joten mun olisi hyvä vähän venyä... No se vähän venyminen menikin sitten siihen että reilu 30min kertyikin sitte ylitöitä :< se niistä shoppailuista.

Onneksi tajusin kotona sitten alkaa selailee nettiä. H&M:llä on aikasemmin ollut tosi kivoja mammavaatteita, mahtaako niillä nyt olla menossa kevätvaatteiden tulo, kun nyt niin heikosti oli mitään kivaa mitä katselin. Yhdet housut löysin mihin tykästyin, jotka tosin loppuivat kesken tilauksen, ja yhden paidan mitä jo aikasemmin katselin, mutta ei perhana sekin sitten vaan tosi isoja kokoja !! Eli enpä sitten h&m tilaa mitään :<

Mutta, huuto.net ! ( psst, suosittelen teitä muitakin tsekkailee, joku juuri puhui omassa blogissaan sinisistä mammavaatteista ? Löysin yhden kohteen missä varmaan 90% sinistä vaatetta :') ( oli siis vaatepaketti missä osia oli useita, ja hinta alhaalla !! kannattaa katsella !!! )

Mutta ei sielläkään mammavaateosiossa oikein löytynyt semmoista mikä miellyttäisi. Noi paketit on aina sellaisia että niistä saattaa löytyä 1-2 osaa mitkä ois ihan kivoja, mutta sit muuten ne on aina joko huonosti kuvattuja, eli ei kiinnosta, kamalan isoja ! taikka sitten sen verran korkeat hinnat etten viitsi alkaa edes ajattelemaan.

Huvikseni ja ajankuluksi sitten tsekkailin siellä taas Me&I lastenvaatteita myöskin :))) Siel tärppäs ! Löysin yhden babydoll-mekon itselleni ( lupaan kuvailla kunhan tulee mulle asti <3 ) ja yhden toisenkin tuotteen minkä kovasti toivon huudon voittavani :)

Mut sitten itse asiaan !


Sikiön paino: 250 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 15 cm
Koko pituus: 21,5 cm
SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 17 viikkoa vanha. Sen ihon alle alkaa vähitellen kertyä rasvakerrosta, joka auttaa lasta säilyttämään oikean ruumiinlämmön syntymän jälkeen. Untuvakarvoitus peittää nyt lähes koko kehon.
Tytöillä kehittyy munasoluja – miljoonia! Vastakohtana pojille, tyttöjen kaikki munasolut kehittyvät ennen syntymää. Syntymän aikana munasolujen lukumäärä laskee dramaattisesti. Pojilla kehittyvät vatsaontelossa kivekset (sama koskee tyttöjen munasarjoja), mutta ne laskeutuvat kivespussiin vasta lähempänä syntymää. 

NAINEN
Kuvittele, miltä tuntuisi, jos joku kanniskelisi sinua ympäriinsä koko päivän? Sinä kannat lastasi koko ajan mukanasi ja lapsi rekisteröi kaikki liikkeesi. Ei siis ihme, että vastasyntynytkin haluaa, että sitä kannetaan paikasta toiseen. Kun lapsi on vatsassasi, se usein nukahtaa kun olet liikkeellä ja herää kun pysähdyt. Saman huomaat, kun kannat vastasyntynyttä lasta. Oletko muuten ajatellut millaiset liikkeet ovat sinulle tyypillisiä? Ajattele mitä kaikkea lapsi oppii maailmasta sinun liikkeittesi kautta: tuntuu varmasti aika lailla erilaiselta jos tanssit valssia kuin jos hypit ja pompit.
On tärkeää olla fyysisesti aktiivinen myös raskauden aikana. Säännöllinen liikunta piristää sekä fyysisesti että psyykkisesti. Muista kuitenkin välttää liian suuria rasituksia. Kun pidät itsesi fyysisesti hyvässä kunnossa raskausaikana, pysyt vahvana, notkeana ja kestävänä: silloin jaksat paremmin myös odotusajan ja synnytyksen ylimääräiset rasitukset.



Masukasvusta lupailin  kai aikasemmin kuvakoostetta nyt lähiviikoille ? Tulossa on kunhan jaksan saada aikaiseksi :) Tällä viikolla jotenkin energia ollut tosi vähissä ihanasta sunnuntaista ja maanantaista huolimatta :<

tiistai 26. helmikuuta 2013

Väsymys, joten nyt nopeasti vaan tilannepäivitys ennen nukkumaanmenoa. Rääpäle päätti että isikin saa nyt potkiskelut tuntea :')

maanantai 25. helmikuuta 2013

Rv 19+4

Hittovie mä oon pulassa jos kasvuvauhti jatkuu näin !

Enmätiä näkyykö kuvista vertailuks vai näkeeks ja tunteeks sen vaa ite ?

Ihana oli olla töissä tänään !! Ne ihanat isot ja pienet nuppuset kun tulee heti aamulla halimaan kun saan takin ja kengät pois <3 ja sylissäkin pitäs koko ajan olla. Nyt alkaa selässä kyl tuntee jos yhtää liian kauan sylissä. Vaikka tuota painoa näillä nyt pienimmillä edes paljoa ole mutta ei vaa kohta voi sylitellä enää. Isoja en taia sylitellä enää ollenkaa.

Hehkuhehku, sylissäni oli tänään muutaman viikon ikäinen pieni tyttö <3

Tuli epätodellinen olo ajatella että pian mulla on sylissä samallainen oma pieni nyytti :')

Pian pääsee nukkumaan<3



sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Meidän Rääpäle sai alkunsa

Just vasta hoksasin että eräs merkintä mikä on pitänyt tehdä jo pitkään, on multa unohtunut ihan täysin ! Olisin halunnut että blogi olisi alkanut, no luonnollisesti siitä että kerron kuinka kaikki alkoi ( no joo, te kyllä varmasti tiedätte miten lapsi saa alkunsa plaaplaa, joten aloitetaan siitä hetkestä ennen kuin Rääpäle sai alkunsa :) ) Mutta aloitin tämän blogin kirjaamisen niihin aikoihin kun lapsen isovanhemmille kerrottiin että tulossa pienenpieni lisä meidän pikku perheeseen, joten innostus paketeista sun muista pääsi ohittamaan meidän tarinan, ja tässä odotuksen ihanuudessa kun aina seuraava päivä on edellistä jännempi, on sitä keskittynyt vaan tulevaan.

Nyt sitten hypätäänkin alkusyksyyn !

Olisiko ehkä elokuun alkua-puolta väliä ollut kun ruvettiin miehen kanssa juttelemaan yleensä ottaen siitä missä meidän parisuhde nyt kulkee. Ollaan seurusteltu vuuuuuosia ( kk sitten tuli 7v ), niistä 6v oltu kihloissa, ja noin vuoden verran juteltu avioitumisen ajankohdasta, josta sovittiinkin että loppukesä 2012-kevät 2013 voisi olla aika nappi aika, kuitenkin keskusteltuamme vanhempien kanssa, tultiin siihen lopputulokseen että koska häitä olisi kiva juhlistaa mökillä taikka vanhempien luona, olisi siihen otollisin hetki kesä 2013 . Sovittiin alkuun näin ( vielä toistaiseksi ei ole päivää sovittuna, kun tuli tähän 'yllätyksiä' matkan varrelle :D )

Noh, kun kerta häistä päästy jo juttelun makuun, ruvettiinkin kesällä juttelemaan myös vauvasta, vähän kuulostelemaan että miltä tuntuisi jos se kohta vuoden - parin sisään olisi tuloillaan. Ollaan molemmat suhteellisen nuoria ( no okei joo minä olen 25v, mutta koen itseni kuitenkin nuoreksi johtuen paljolti menneisyydestä, joka hidastanut aika paljon tahtoa aikuistua ), ja vasta muutettu saman katon alle tuolloin kesällä, että olisiko ehkä parhain vaihtoehto vielä miettiä vauva-asiaa, aikuistua yhdessä ja opetella asumaan saman katon alla.

 Jo alkusyksystä kuitenkin alkoi vauva-ajatus enemmänkin kiehtomaan molempia, ja sovittiinkin että mikäli vauva olisi tuloillaan, että annettaisiin sen tulla. Kovin kauaan näistä jutteluista ei kulunut aikaa kun 6v kanssani kulkenut kissapoika lähti viimeiselle matkalleen ( poitsu oli mulle kuin oma pieni vauva, tavallaan se ensimmäisin riitti aikuistumisen polulla, lohtu, tuki ja turva joutuessani muuttamaan lapsuudenkodistani yllättäen muualle vanhempieni kuoltua, josta syystä rakkaasta lemmikistä luopuminen olikin mulle todella raskasta.) mies toki kauan minut tunteneena tiesi kuinka poitsu on ollut mulle kuin lapsi ( vähän joo kuulostaa omiinkin korviin tyhmältä, ja tätä nyt ei saa kumminkaan ymmärtää väärin ! ), ja pian tän surullisen tapahtuman jälkeen ruvettiinkin ihmettelemään josko olisi hyvä aika jättää ehkäsyt pois, sen kummemmin yrittämättä katsella kuinka käy.

Menkkapäivän lähestyessä kumpikin rupesi kuitenkin odottamaan, jännittämään, toivomaan että josko olisi tärpännyt. Menkkakivut tuli, mutta vuotoa ei näkynyt. Menkkojen ollessa pari päivää myöhässä päätettiin malttamattomina hakea testi, jotta jännityksestä päästäisiin. Testi oli epämääräinen ! Sääli etten sitä tajunnut kuvata ! Testi näytti olleen todella todella todella haamuplussa, ei selkeä kumpikaan, ja oltiin edelleen pihalla että mitäs nytten. Toiselle testille kävi jotain, en edes tiedä mitä ettei vaan suostunut toimimaan ! :o !!! joten vieläkään ei saatu vastausta. Menkat tulivat noin viikon myöhässä kumminkin ja pettymys oli suuri !! Ja itse menkat oli oudot !! Oon aiiiiina ollut ajallaan, eikä koskaan erityisemmin kipuja ole ollut. Nyt oli kipuja, myöhässä, kivut alkoivat silloin hieman ennen kuin vuodon olisi pitänyt, mutta vuoto vasta sitten myöhässä, ja kivut loppui melkolailla niihin aikoihin kuin itse vuotokin. Kyllä muutaman kerran käynyt mielessä että oisko sitä eka "yrittämällä" melkein onnistunut, mutta että olisi mennyt kesken, kun niin outo oli. Niin tai näin, pettymys oli suuri.

Sovittiin edelleenkin että "yrittämään" ei ruveta, siis lasta tekemällä tekemään, sillä siitä sitten tulee vaan stressi aina ootella että tuleeko vai eikö tule lasta, ja onhan tuo itse tekeminen aikamoista suorittamista, ei oikein houkuttele. Sovittiin että ostetaan testejä kaappiin varalta kuitenkin sen verran että siellä sitten on, jos jossain vaiheessa uudelleen tilanne että myöhässä olisi siten että uudelleen uskaltaisi testata.

Kierron väli tuossa outomenkkojen ja tulevien menkkojen välillä tuntui ikuisuudelta !! Molemmat niin kovasti haluttiin lisäystä perheeseen, ja kyllä välillä tottakai kävi pelko mielessä ja puheissa että mitäs me sitten tehdään jos on niin paska nakki ettei voida saada lasta ( no todennäköisyydet tähän, öh, ei kovin suuret mutta kai ihan luonnollisia ajatuksia jossain vaiheessa elämää ? ).

Myönnän että rupesin kyllä laskeskelee päiviä että koska taas pitäisi olla tulossa, yritin varautua siihen että jos sieltä tulee pettymys ni se on jotenkin vaan sulatettava, eihän meillä mikään kiire olisi.

No pettymyshän sieltä tuli. Tiesin siinä vaiheessa kun tuttuun tapaan rupesi tosi pienesti kipristelee vatsassa, ja rupesin olee kiukkunen ja väsynyt että ei kyllä ole tärpännyt. Sopivasti menkat alkoi vieläpä samana päivänä, kun sitten illalla kuultiin että eräs läheinen pariskunta odottaa yllätyslasta. Mies on aina ollut hyvä sulattamaan pettymykset ja itsekin oli yrittänyt sulattaa ajatuksen että me ei yritetä, vaan se lapsi on tullakseen jos tulee, ja jos ei niin keksitään sitten toinen keino, mutta tuo uutinen teki tuosta illasta ja seuraavasta parista viikosta hirveimmän ikinä. Olin / oltiin molemmat tän pariskunnan puolesta todella onnellisia, tottakai ! Mutta omalla kohalla kun "yritystä" olisi, meinasi epätoivo iskeä. Olisi mieli tehnyt paeta paikalta vaan itkemään.

Taas laskeskeltiin että ok, jos alkaa niin koska alkaa. Menkkojen oletettuun alkuun ollessa noin viikko, sairastuin flunssaan. Tai niin ainakin kuvittelin, koska lämpö nousi, väsymys oli kova, vatsassa tuntui etovalta, mutta ruokahalun säilyessä ennallaan, jopa parantuessa ( kaipasin isoja annoksia ruokaa, usein välipaloja, tuntui että koko ajan voisi syödä jotakin ), ja vessassakäynnin tihentyessä olin varovaisesti lähes varma että nyt muuten on tärpännyt ! En uskaltanut miehelleni noin viikkoon puhua ensin epäillyksistäni mitään. Epäillyksistä jotka perustuivat vaan oudolle ololle ! :D Joten päätin katsella hieman eteenpäin, että edes toinen meistä sitten säästyy turhalta toivolta. Viikko näistä tuntemuksista eteenpäin, tai noin viikko, kun menkkojen oletettu päivämäärä oli napsahtamassa käyntiin, kerroin miehelle että huomenna pitäisi alkaa, jos on alkaakseen.

Seuraavat n 3 päivää aamu alkoi miehen tiedustelulla siitä onko alkanut, tiedustelu alkoi tihentyä 2. päivänä, kysyi aamulla herätessä, päivällä duunista tullessa ja illalla vielä nukkumaan mennessä. 3. päivänä alkoi kaapissa oleva testi syyhyttää todella sormia ! Sovittiin ensin että jos vieläkään ei näy, että tekisin vasta sitten saman viikon viikonloppuna testin, silloin menkat olisi jo useamman päivän myöhässä jos todella näin on ollakseen, ja voidaan täten aamu viettää yhdessä joko pettymyksestä toipuen tai iloisista uutisista juhlien.

Keskiviikko ilta, menkat ollut myöhässä 3 päivää, pissalle heräily jatkuu, syöminen jatkuu, sovittiin että josko tekisin kuitenkin torstai aamuna herätessäni testin.

Yöstä meinannut tulla sitten mitään ! Yhtä hyörimistä ja pyörimistä. Jossain vaiheessa kuitenkin olen nukahtanut sikeästi, niin sikeästi että kellon näyttäessä 5, herätessäni järkyttävään pissahätään mietin sekunnin murto-osan että jaksanko, kunnes jokin päässäni huutelee ' se testi, se testi ' . Päätin antaa miehen vielä nukkua noustessani vessaan, turha se on toisen heti näin aikasin aamusta antaa pettyä jos negaa näyttää.

Testi tehtynä malttamattoma selailen että mitä se oli se aika mitä pitää odottaa ennenkuin tulosta katsoo, kunnes sivusilmällä äkkäsin että hittovie testihän näkyy selkeästi nyt heti jo samantien vaan sekunteja pissaamisesta. PLUSSA !!!


Seuraava ajatuksenjuoksu, herätänkö miehen nyt ( kello 5.05 ) :DD, vai teenkö hetken päästä aamupalaa torkuttuani ensin hetken, ja samalla kerron ? Kellon ollessa vielä vähän ja töiden alkaessa vasta 9.30, päätin että torkun vielä. Mutta turrrrha toivo !! Tärisin, vapisin, hymyilin kuin hullu ollessani niin innoissani tästä ihanasta varmistuksesta mitä en kaikesta huolimatta osannut oikein odottaa. ennen kuin kello oli edes 5.30, tönin miestä hellästi kylkeen ( mies on tavallisesti sikeä nukkuja, päätin että en herättämällä viitsi herättää, vaan jos helposti havahtuu ni kerron sitten ) pari kertaa ehdin tönästä kun mies on jo täysin hereillä " no mitä, teiksä testin " " juu tein, haluuksä itte käydä kattoo tuloksen ? " " joo, ihan parin min päästä " noh, mies yhtä malttamaton kuin minäkin, edes puolta minuuttia ei ehdi kulua kun mies on jo sängystä pystyssä ja vessassa plussaa näyttävä testitikku kädessä :'))

Olen luottavainen, tiedän että testeissä aika kova oikeenosumisprosenssi, mutta päätettiin kuitenkin ihan vaan vielä varmuudeksi varmistamiseksi ostaa vielä toinen testi, eri merkin ja katsella vielä pari päivää myöhemmin mitä testi näyttää.



Kyllä se sekin vaan sanoo paksuna olevan :'))

Siitä sitten alettiinkin odottelemaan ensimmäistä neuvola-aikaa, ja ajan kulumista, jotta uskaltaa ystäville ja läheisille alkaa kertomaan uutista :)) Nyt tosiaan JO rv 19+3, kerran Rääpäle jo ultrassa tavattu, kerran myös sydänäänet kuultu ( paitti mies missas ne :<<< ), masu kovasti jo todistelee että kyllävain, täällä kasvaa pieni ihminen, ja taas ootellaan seuraavaa ultraa :))
Jaha, jokos siinä sitte oli tarpeeksi unta ?

Kuutisen tuntia täyttä yöunta kunnes alkaa vessaheräilyt ja nyt on unet sitte karissu silmistä ja voisi alkaa tekee aamupalaa. No mikäs siinä, voisko parempaa kellonaikaa herätä sunnuntaina kun on helpost päiväl aikaa ottaa torkut, ja siltikin luulis yöunien tulevan ajoissa seuraavana yönä, ja herääminen täten maanantain työaamuun kuvittelisi olevan lähes kivuton. On kyllä ihana päästä taas takas töihin ! Kyllästyttää tää kotona nyhjääminen, tätä ehtii sit iha tarpeeksi kesän jälkeen.

Toisaalta mammaloma alkaa kyl kiehtoo :) aamukävelyt on must huippuihania, kuten päikkäritkin :) ja tekeehän se syy lomailulle myös oman virikkeensä. Aah, meidän potkunyrkkeilijä ei niin tiedä miten kovasti pientä odotellaan, eikä siis pelkästään meidän, vanhempien tai edes perheen puolesta, vaan että kuinka lapsen mahdolliset tulevat kummit ja vanhempien ystävät jo nyt ovat niin ihastuneet ja rakastuneet tähän pikkuiseen <3 otettaanko huomioon että ollaan tässä asiassa omissa ysräväpiireissämme ensimmäiset tässä tilanteessa :') enkä olisi ikinä osannut ajatella sitä myötäiloa minkä voi nuorissa menevissä miehissä tämmöinen uutinen aiheuttaa <3

Kovasti voisin kyllä myllertää keittiöön, yllättää miehekkeen uunituoreilla sämpylöillä :))

Ihanaa sunnuntaiaamua tulevat ja tuoreet mammat ja muut ihanat lukijat <3

torstai 21. helmikuuta 2013

Yksi masu, rv 19

Mullei oo koht enää napaa !!!!

Rv 19

Salamatkustaja :D Lattialla ihanasti kisun 'käärme'. Laitan vaunuista vielä erikseen kuvaa kunhan saan aikaiseksi / jaksan vaunut kuvailla :)

Sain ihanalta ystävältäni pikkuruisen paketin <3 Tämä iiiiiiiihana puku oli siinä mukana, puvussa käsissä ja jaloissa käännettävät pikkupussukat joilla saa varpaat ja sormet piiloon :') kuinka kovasti syyhyttäis alkaa tähän askartelee korvia ja häntää ? ;)

Myös ystävältä samaisessa paketissa kuin ylempikin :) Ihanan kesäinen<3 Siihen vaan neidille tai herralle ihana kesähattu päähän, arskat silmille ja piknikille istumaan <3

Samasta suunnasta kuin ylemmätkin :)


Sisko ei malttanut joululahjaa olla ostamatta JO vauvallekin :)

Myös siskolta

Rääpäleen isovanhemmat kävi hakemassa pinniksen, joka vielä tullessaan oli yllätys minkä värinen ja mallinen :) Ihana herkkä valkoinen, makuuhuone alkaa hoitopöytää, leluja, hoitoputeleita vaille olee valmis !



Sikiön paino: 220 g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 13,5 cm
Koko pituus: 18 cm
SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 16 viikkoa vanha. Korvat pistävät hieman ulos päästä ja silmät asettuvat paikoilleen. Suolistoon kerääntyy jäteaineita, kuolleita soluja ja ruoansulatusnesteitä. Tätä kutsutaan mekoniumiksi, josta tulee lapsen ensimmäinen uloste. Sormenpäihin ja varpaisiin kehittyvät kullekin ihmiselle yksilölliset jälkensä.
Verenkierto on nyt täydessä vauhdissa. Napanuora kasvaa ja muuttuu paksummaksi, kun veri, joka antaa ravinnon sikiölle, kulkee suurella voimalla sen läpi. Elimistön puolustautumisjärjestelmä alkaa toimia ja tuottaa vasta-aineita. Nyt sikiö alkaa olla niin iso ja vahva, että tunnet sen potkut. Yleisesti ottaen aiemmin synnyttäneet tuntevat potkut aikaisemmin kuin ensisynnyttäjät, koska he tietävät mitä kuulostella.
NAINEN19. raskausviikko
Kun pidät hyvää huolta henkisestä hyvinvoinnistasi, pidät huolta myös syntymättömästä lapsestasi. Keho ja mieli ovat yhteydessä keskenään. Vain itse tiedät, mitä tarvitset ollaksesi onnellinen ja hyvinvoiva. Siksi kannattaa kertoa siitä myös kumppanillesi.
Hellä kosketus vaikuttaa aivojen mielihyväkeskukseen ja vapauttaa endorfiineja, ”onnen hormoneja”, joten anna aikaa nautiskelulle. Ottakaa kumppanisi kanssa tavaksi vaikkapa pieni hierontatuokio – se antaa teille myös mahdollisuuden olla lähellä toisianne. Käyttäkää hieroessa vaikkapa öljyä tai kosteusvoidetta. 
Kun kohtu kasvaa, vatsan iho venyy. Joskus ihonalaiseen kerrokseen syntyy repeämiä. Nämä venymisjäljet –raskausarvet – ovat alkuun punaisia, mutta vaalenevat ja tulevat hopeanharmaiksi synnytyksen jälkeen. Raskausarpia voi tulla myös pakaroihin ja rintoihin, jotka myös kasvavat raskauden aikana.
Kohtu painaa nyt n. 320 grammaa ja istukka n. 170 grammaa.



Tuohon nyt vahingossa tuli tuo kuva mukaan, mutta eipä tuo kai tuossa mitään haittaa :) Olkoot siinä !

Korvatulehdus ei sitten taittunut ensimmäisellä antibioottikuurilla, joten toinen, tällä kertaa 7 päivän kuuri nyt sitten menossa, joka myöskin tarkoittaa että tämä viikko mennyt vain kotona sairastellessa :(( ankeaa on ollut, ja olo ollut aivan kamala, mutta onneksi ei tarvitse olla yksin ! Ollaan miehen kanssa nautittu toistemme seurasta, tässä on kyläillyt ystäviä ja rääpäle tosiaan bilettää iltaisin masussa kun vietetään yhteistä aikaa katsellen sarjaa :'))

Alkaa sairastelu todenteolla kyllä väsyttää.

Kovasti kuitenkin piristi että mies sai laitettua tuon makkarin kuntoon pikkuveljeni kanssa, minusta kun ei tässä kunnossa paljoakaan apua tuommoiseen ole.

Vatsassa alkaa tuo paino todella tuntumaan, onko nyt ihmekään kun katselee tuosta ylhäältä noita painoja ! Eilen sai kumarassa vaan ravata vessa-sänky väliä kun oli rääpäle ilmeisesti tuolla niin hassussa asennossa että tuntui pahalta. Tänään, vaikka todella väsyttää, on olo muutoin parempi, ehkäpä pikkuhiljaa lääkkeet puree ?

Myönnän, innostuin masua alkaa kuvailee kun pientä kasvua alkoi olee havaittavissa, katselen noita päivämääriä niin siitähän on jo 7 viikkoa, kun ruvettiin miehen kanssa masua ihasteleen !! Kuvia tullut säännöllisesti melkein viikottain otettua, joten kollaasia masun kasvusta luvassa piakkoin :)) Paljastan vain että kyllä alkaa kokoa olla ! Jokohan aikasemmin kertonut että rääpäleen isä syntyessään ollut 50cm/5kg möhkäle !! Saas nähdä minkä kokoista täällä mun sisällä kasvaa, enää pari viikkoa ultraan !

tiistai 19. helmikuuta 2013

Mahassa möyritään. Kuulostelin pari päivää ennen kuin miehelle kerroin kun niin epämääräistä, hassuakin ! Ei yhtää semmoista kuin osaisi kuvitella.

Rääpäle aloittaa möyrinnän säännöllisesti iltaisin kun jutellaan ja katsotaan sarjaa. :) vielä kuitenkin liikkeet niin hentoisia että pitää keskittyä kuulemaan tavallaan että osaa paikallistaa tilanteen. Kyl vähän odottelen että alkais olee semmoisia mitä tuo ukkokin voisi tuntea.

Nyt siis rv 18+5. Järkyttävää vauhtia menee aika ! Ja meikäläinen makoilee taas sängyn pohjalla koko viikon lääkekuurilla :(((( kyllä inhottaa! Mies onneksi myös kotona niin ainakin toisinaan on seuraa. Josko saatais makkari järkättyä ja pinnis koottua nyt sit kun kerta aikaa on.

Maha tuntuis käyvän päivä päivältä isommaksi ! Ollaan "vahdittu" mun napaa että koska se sieltä ulos putkahtaa :D viikkoihin nähden itsekin kyllä sanoin että yllättävän selkeä vauvamasu !

Palailenpa loppuviikosta sitten rv19 merkeissä :)

torstai 14. helmikuuta 2013

Rv 18

Pituus noin 20cm
Paino alle 200g


SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 15 viikkoa vanha. Uskomaton kasvu ja ruston kehittyminen luiksi jatkuu. Vastasyntyneellä on 300 luuta, mutta osa niistä kasvaa yhteen, joten aikuisilla luita on 206.
Korvat ovat paikoillaan ja untuvakarva peittää osan ihoa. Näissä karvoissa ei ole pigmenttiä, joten ne ovat aivan vaaleita. Joillain lapsilla on siitä jäänteitä syntymän jälkeen, erityisesti ihopoimuissa. Karvojen tehtävästä ei olla varmoja, mutta arvellaan, että ne auttavat pitämään paikoillaan voidemaista vahakerrosta, joka muodostuu lapsen iholle.

Vaunut rääpäleelle tosiaan saapui kuluvan viikon alussa :) Oli mielenkiintoista kokoilla niitä vieraskielisillä ohjeilla, mutta onnistuttiin kyllä ja vaunut on suloiset ja somat. Oikein kivoilta vaikuttavat.
Ei mulla kai tästä viikosta sen kummempia.
Kolmisen viikkoa seuraavaan ultraan !!



perjantai 8. helmikuuta 2013

rv 17+1


Sikiön paino: 135 
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 11,5 cm 
Koko pituus: 16 cm

Lapsi voi haukotella

Lapsen keho on hoikka, kädet ja jalat ovat laihat ja suurin osa luurangosta on vielä pehmeää ja joustavaa rustoa. Lanugokarvat peittävät koko kehon sormenjäljen kokoisina pyörteinä, ja iho on edelleen läpikuultava eikä ihonalaista rasvaa ole vielä muodostunut.
Lapsen silmät ovat silmäluomien peitossa ja avautuvat viikon 27 tienoilla. Vauva tekee havaintoja ympäristöstään ja reagoi tapahtumiin. Voit huomata lapsen reagoivan ääniin.  
Ulkoiset sukupuolielimet paljastavat tässä vaiheessa, onko vauva poika vai tyttö. 
Lapsen paino ylittää tällä viikolla istukan painon.

Ei siis oo todellakaan odotusaika ollut helppoa mun kohdalla. Jatkuvasti koko ajan jotakin. Ihan juuri niinä päivinä kun arveltiin jo vauvan olevan tulossa, aloin olemaan flunssainen ( pieni lämmönnousu johtuu toki raskaantumisesta itsestään, tiedossa on :) ), jota onkin tasasesti tässä koko raskauden aikana ollut. Yskää, nuhaa, lämpöä/kuumetta.

 Ensimmäiset n 3kk pahoinvointia vaikka muille jakaa, voitte uskoa että jokapäiväinen oksentelu alkaa jo hyvin pian kypsyttämään, ja sitten kun se saattaa yllättäen iskee vaikka kaupassa hedelmähyllyllä, pesuainehyllyllä, karkkihyllyllä(?!!!) johtuen hajuista ( tai lihaosastolla johtuen ajatuksesta mitä ehkä voisi syödä ). Hajuvedet kaikki myös ihan älyttömän pahoinvoinnin aiheutti, osa vieläkin. Tää hajuherkkyys muutenkin, huonoina hetkinä kun kaikki haisee oksettavalle.

Pari viikkoa sitten huomasin pahoinvoinnin alkavan hellittää. Aamuihin jäi rutkasti aikaa kun aamupalan jälkeen sai rauhassa pukea päälle ja istuskella ennen töihin lähtöä sen sijaan että istuisi kylppärin lattialla yökkimässä viimeisiäkin aamupalantähteitä ulos.

Olihan tuossa viikon verran ehkä että ei mitään, ja sitten iski taas  flunssa. Kuumetta, yskää joka tarpeeksi ärsyttäessään taas aiheutti oksentelun, ja nyt kun on yskä hellittänyt iski sitten korvatulehdus. Kyllästyttävää sairastelua !!

Tää korvatulehdus on vielä siltä kantilta mielenkiintoinen että lääkärissä käydessä kertoi että antibiooteista penisiliini on raskauden aikana melkeinpä ainoa turvallinen. No jaahas, meikäläinen kun on penisiliinille allerginen !! Oli sitten lääkärillä hommaa etsiskellä mulle vastaava turvallinen lääke. Löysi sitten lopulta kyllä. En vaan oo koskaan ajatellut että jostain lääkeaineallergiasta voisi jotain tuollaista 'rumbaa' syntyä.

Jälleen sitten kotona makoillen, yrittäen kuumetta tappaa.

Mutta tottakai tässä on positiiviset puolensa kanssakin :) Toka neuvola oli tuossa viikon alussa, jännitin vähän kun alkoi sydänääniä kuuntelemaan ' mitä jos niitä ei kuulukaan, mitä jos sieltä kuuluu jotain mitä ei pitäisi....' - aika normi ohimeneviä ajatuksia ehkä ? Tottakai kauheinta tässä olisi jos ilmenisikin jotakin, eikä loppuaika menisikään enää niin hyvin. Mutta nopeasti täti ihan silmätuntumalta näki millä kohdin kohtu on nyt, mistä lähteä kuuntelemaan :) Ja kuuluihan sieltä !! Vahva, hyvä, selkeä syke <3
Mies huomasi tuossa tosiaan joku reilu viikko / pari viikkoa taaksepäin että joo, mahaa alkaa selkeästi olemaan. Nyt sanoi neukkutäti samaa. Kohtu niillä kohdin missä tavallisesti vasta parin kolmen viikon kuluttua. Siis selkeästi nähtävissä ! Itsekin katsonut että johan on yllättäen pallo tullut vatsan kohdalle :D Täti vaan vitsaili että kai on vaan yhdestä vauvasta ultrassakin ollut puhe. Ilmeisesti vaan sitten kohtu semmoisessa asennossa että näkyy noin, taikka sitten meidän muksusta tulee jättiläinen, kuten isänsä syntyessään oli 50cm/5kg ..

. no on mulla kyllä vähän käynyt mielessäkin kun tää tosiaan on suunniteltu tapaus että oisko sitte mahdollista kuitenkin että olisinkin pidemmällä ? Mutta eikö noi ultramittaukset aika tarkkoja ole että niistä aikalailla näkee onko menossa viikko 12 vai 16 ? pelkästään sekin että oon tuntenut/tiennyt/ollut erittäin varma olevani paksuna n puoltoist-pari viikkoa ennen testin tekoa ? kaippa tässä vaan on niin käynyt, kun tää on niin toivottu tapaus niin olen muutenvaan alkanut tuntemaan ja näin edelleen, ja että ollaan juuri tässä kuin pitääkin ? :D enminätiedä.

Vatsa alkaa tuntua hassulle. Yskiminen tuntuu tosi keljulta nyt muutenkin, mutta nyt kun masu alkanut näkymään, tuntee yskiessä oikein selvästi painon siinä kohti missä oletettavasti rääpäle on. Nukkumaankäydessä asennon löytäminen on hankalaa, eihän tuo tuolla tosiaan paina vielä kuin reilu sata grammaa noin suunnilleen, 150 enintään, mutta sen painon kyllä tuntee ! Kyljellään tietty asento, paino vatsassa tuntuu niin ettei siihen pysty jäädä, vatsalleen tuntee että vatsassa on jotakin, vähän samanlainen tunne jos vatsan alla on vaikka muhkea tyyny, ei semmoinen pehmeäpehmeä, taikka semmoinen pehmopallo vaikkapa. Eli ikävältä tuntuu sekin. Selälleen sitten taas, en osaa nukkua, ja jälleen vatsan paino tuntuu. Ainoa asento on kyljelleen löytää se kohta jolloin vatsa on senverran sängyssä kii, ettei paino tunnu, mutta senverran kuitenkin 'seinään päin' ettei tule fiilistä että allani on jotain.

Ystävät on paljon kyselleet heti alusta asti multa mieliteoista. Ei mulla semmoisia superoutoja ole näkynyt viel toistaiseksi ainakaan :D Mutta jäätelön ystävänä voisi jatkuvasti vedellä jotain ihanaa jäätelöä<3 Ja siis ehdottomasti noita vähän suolasemman hintaisia, eikä mitään valion paketteja, yh. Ja kirpeät hedelmäkarkit ollu toinen, muutoin sitä syö melkolailla mitä milloinkin tekee mieli :) ( kohtuus kuitenkin, tarkoitan tällä että joka päivä aamupalaksi hedelmäsosetta tai leipää, kumpi sattuu maistumaan, jotain ruokaa mikä nyt sattuu maistumaan, ja illalla vielä jotain mallia leipää, pinaattilettuja, pieni annos ruokaa tai salaattia. voisko sanoo nyt et mitä normaalistikin söisi ? nyt vaan vähän useammin )

syömisestä puheenollen, voisi olla aamupalan aika :)
tasan kuukausi ultraan !!! kyl on pienenpieniä toivonkipinöitä syntynyt että sieltä tulisi poika :) ( mies tartuttanut tämän selkeästi mulle ! ), mutta oli se kumpi tahansa, aivan yhtä tervetullut tähän perheeseen, ja aivan yhtä rakastettu tulee olemaan <3

lauantai 2. helmikuuta 2013

Rv 16

Yskää, lämpöilyä, eiks vois jo helpottaa ?

Pahoinvoinnit on selkeästi takana päin :)) tää älytön yskä toki ärsyttää ja sen vuoks ei kaikki aamupalat nyt oo aina sisällä pysyny, mutta oksetus, ällötys - olot taitaa olla historiaa :))) Ette usko kuinka onnellinen tästä voi olla !


SIKIÖ
Tämän viikon alussa sikiö on 13 viikkoa vanha. Vartalo kasvaa nyt huippuvauhtia ja jalat pitenevät samalla kun luusto vahvistuu. Myös lihakset vahvistuvat, joten pian voit tuntea sikiön vilkkaat liikkeet. Tällä viikolla korvat saavuttavat lähes lopullisen paikkansa ja ovat selvästi nähtävissä. Nyt pikkuinen näyttää aivan pienoiskokoiselta vauvalta. Iho on lähes läpinäkyvä, joten kaikki verisuonet kuultavat läpi. Iholle muodostuu ohut untuvakarva (lanugo), joka tulee peittämään koko kehon aina syntymään saakka.

Minä
Hyvästä ja terveellisestä ruokailusta seuraa monenlaista hyvää! Ruoka ei ole vain ravintoa, vaan myös tärkeä nautinnon lähde. Tässä vaiheessa raskautta voi olla viisasta tarkastella lähemmin, mitä syöt päivän aikana.
Valitettavasti arkisin voi olla niin kiire, ettei ruokaa tule valmistettua tuoreista raaka-aineista. Mutta juuri niitä te tarvitsette! Kuten varmaan tiedät, on tuoreiden raaka-aineiden ravintosisältö aivan toista luokkaa kuin valmistuotteissa ja puolivalmisteissa. Tuoreista raaka-aineista itse valmistettu ruoka sisältää yleensä myös vähemmän suolaa. Tämän tulisi olla se hetki, jolloin ryhdyt tosissasi kiinnittämään huomiota ruokaasi – se on hyväksi myös sikiölle.
Muista, että tuoremehu sisältää myös sokeria, ja että hiilihappopitoinen juoma turvottaa. Paras janojuoma on vesi. Huolehdi siis runsaan veden saannista joka päivä! Silloin vältyt myös turhilta kaloreilta.
Kohtu painaa 250 g ja sisältää 2,5 dl lapsivettä. Kohdun korkein kohta (fundus) on keskimäärin 8 cm navan alapuolella, mutta voi vaihdella suurestikin.


Vaatteiden pienentymisestä päätellen voisi kuvitella että kasvua tosiaan tapahtuu :') Ja ystäviltä alkaa näkee silmäyksiä vähintään että vatsa alkaa näkymään. Kävin justiin eilen viikonlopun ja juuri olleen palkkapäivän kunniaksi shoppailemassa mukavaa vaatetta jotka mahtuu päälle vielä toivottavasti koko loppuraskauden. Vielä olisi vähintään yhdet liivit, muutamat leggarit jne ostoslistalla. Mukava hieman piristää omaa peilikuvaa uusilla vaatteilla, kun ei olo ole aina niin kovin hehkeä. Mies eilen jopa kehui moneen kertaan että johan hänellä on edustusvaimo, mukava kuulla näyttävänsä hyvältä  :)